Ihmiset ovat kautta aikojen pohtineet taivasta ja helvettiä. Monet uskovat, että kuoleman jälkeen ihminen päätyy joko taivaaseen tai helvettiin. Siksi he rukoilevat Jumalaa ja pyrkivät elämään oikein saadakseen paikan taivaassa.

Pysähdytään kuitenkin hetkeksi miettimään asiaa toisesta näkökulmasta.

Jos olemme Jumalan luomia, eikö meissä silloin ole jo jotakin jumalallista? Olet ehkä kuullut pyhimysten, mestareiden tai hengellisten opettajien sanovan, että Jumala on sisälläsi. Tämän ajatuksen mukaan meidän ei tarvitse etsiä jumalallisuutta kaukaa, sillä se on jo osa meitä.

Mutta jos näin on, voimmeko kunnioittaa myös itseämme?

Ennen kuin vastaat tähän kysymykseen, mieti hetki, mitä yleensä kunnioitamme toisissa ihmisissä. Kunnioitamme viisautta, myötätuntoa, rehellisyyttä, rauhallisuutta ja tietoisuutta. Jos nämä ominaisuudet eivät ole vielä kehittyneet meissä, emme luonnollisesti näe itseämme samalla tavalla.

Siksi todellinen tehtävä ei ole itsensä palvominen, vaan itsensä kehittäminen.

Seuraava kysymys kuuluu: kuinka voimme kehittyä?

Vastaus on yksinkertainen. Meidän on lisättävä tietoisuuttamme. Meidän on opittava tarkkailemaan omaa mieltämme, ymmärtämään itseämme paremmin ja elämään yhä tietoisemmin. Samalla tavoin kuin mestarit ovat hankkineet ymmärrystä elämästä, myös me voimme kasvaa ja oppia.

Kun ihminen kehittyy sisäisesti, hän alkaa löytää rauhaa, joka ei riipu ulkoisista asioista. Hän ei enää etsi pelastusta tai onnea jostakin kaukaisesta paikasta, vaan löytää sen omasta tietoisuudestaan.

Ehkä taivas ei olekaan paikka, johon saavutaan kuoleman jälkeen. Ehkä se on tietoisuuden tila, joka voidaan löytää jo tämän elämän aikana.

Jos haluat saavuttaa taivaan kaltaisen tilan, tärkeintä ei ole palvoa jotakin ulkopuolista voimaa, vaan kehittää itseäsi. Mitä enemmän kasvat tietoisuudessa, myötätunnossa ja ymmärryksessä, sitä lähemmäksi sisäistä rauhaa pääset.

Ja ehkä juuri sitä voi kutsua taivaaksi.

Uudelleensyntyminen :

 

Uudelleensyntymisestä on esitetty monia erilaisia näkemyksiä. Tarkastellaan aihetta yksinkertaisen mallin avulla.

Tämän näkemyksen mukaan uudelleensyntyminen riippuu ennen kaikkea sinusta itsestäsi, ei jostakin ulkopuolisesta voimasta.

Edellisessä luvussa puhuimme taivaan kaltaisesta tietoisuuden tilasta. Jos ihminen saavuttaa syvän itsetuntemuksen, ymmärtää omat halunsa ja tunnistaa suhteensa maailmaan selkeästi, hänen näkökulmansa elämään voi muuttua täysin.

Kun ymmärrys syvenee, ihminen alkaa nähdä maailman sellaisena kuin se on. Monet asiat, joita hän aiemmin tavoitteli innokkaasti, eivät enää tunnu yhtä tärkeiltä. Hän lakkaa etsimästä pysyvää onnellisuutta tavaroista, asemasta, ihmissuhteista tai loputtomien halujen täyttämisestä.

Tällöin herää luonnollinen kysymys: jos maailma ei enää vedä puoleensa samalla tavalla kuin ennen, miksi siihen haluaisi palata yhä uudelleen?

Toisaalta, jos ihminen ei tule tietoiseksi itsestään, hän jatkaa halujensa, odotustensa ja kiintymystensä seuraamista. Hän etsii jatkuvasti jotakin, mikä tekisi hänet lopullisesti tyytyväiseksi, mutta toiveiden täyttyessä syntyy aina uusia toiveita. Yksi tavoite johtaa seuraavaan, ja yksi halu synnyttää uuden halun.

Tämän näkemyksen mukaan juuri nämä kiintymykset sitovat ihmisen maailmaan ja pitävät hänet kiinni syntymän ja kuoleman kierrossa.

Matka jatkuu niin kauan, kunnes ihminen oppii tuntemaan itsensä syvällisesti ja näkemään selkeästi oman mielensä toiminnan.

Missä synnyt uudelleen?

 

Luonto on antanut ihmiselle mahdollisuuden vapautua tästä kierrosta tietoisuuden kautta. Mutta jos ihminen palaa takaisin, hän ei välttämättä voi päättää itse, millaisiin olosuhteisiin hän syntyy.

Hän voi syntyä rikkaaseen tai köyhään perheeseen, vakaaseen tai vaikeaan elämäntilanteeseen. Elämä tuo jokaiselle omat haasteensa riippumatta siitä, millaisissa olosuhteissa hän elää.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei luonnon tarkoitus ole rangaista ketään. Jokainen elämä tarjoaa uuden mahdollisuuden oppia, kasvaa ja tulla tietoisemmaksi.

Siksi jokainen uusi alku voidaan nähdä myös mahdollisuutena. Mahdollisuutena ymmärtää itseään paremmin, vapautua tarpeettomasta kärsimyksestä ja edetä kohti suurempaa tietoisuutta.

Ehkä tärkein kysymys ei ole se, syntyykö ihminen uudelleen vai ei. Tärkeämpää on kysyä: mitä voin oppia tästä elämästä juuri nyt? Kun löydät vastauksen siihen, saatat samalla löytää vastauksen myös uudelleensyntymisen arvoitukseen.